Aadan Tarinaa

 Syksyisiä terveisiä vähän näin vakavammalla asialla. Jo reilu seitsemänvuotias portugalinvesikoiramme Aada sai hätkäyttävän diagnoosin eläinlääkäriltä toukokuussa -09.
 

Jo reilu kuusi vuotta ollaan vietetty ihan normaalia koiranelämää, pienestä pitäen ollaan touhuttu kaikenlaista, taidetaan tokon alkeen ja agilityä ollaan harrastettu niin yhdessä kuin muiden ohjaajienkin kanssa. Kesät ollaan uitu minkä keretty ja elämästä nautittu. Sitten 2009 kevättalvella Aada alkoi oksentelemaan useampaan otteeseen. Satunnaiselle oksentelulle löysimme aina omasta mielestämme jonkun syyn, kunnes oksentelu alkoi olemaan jo liian tiheää jolloin huolestuneisuus kasvoi. Aada oksensi muutamien päivien ajan monta kertaa päivässä, jonka jälkeen kiiruhdimme klinikalle.
 

Eläinlääkäri epäili Aadalla olevan Addisonin taudin ja ACTH-testin tulokset varmistivat lääkärin epäilyksen todeksi. Addisonin tautia eli lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa tavataan kuulemma monilla eri roduilla. Tauti kuuluu Portugalinvesikoirien perinnöllisiin sairauksiin, mutta sitä miten tauti periytyy, ei varmuudella pystytä sanomaan. Addisonin tauti oirehtii melko sekavin oirein, jotka johtuvat kortikosteroidien puutoksesta ja puutoksen vaikutuksesta aineenvaihduntaan. Taudin yleisimpiä oireita ovat oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus, painonmenetys, masennus, heikkous. Välillä koira voi käydä heikommassa kunnossa ja taas vaikuttaa välistä ihan normaalilta. Aadasta olikin melko vaikea havaita tauti muuten kuin oksentelun perusteellla,  Aada kun on aina ollut melko rauhallinen tapaus.
 

Taudille löytyy onneksi lääkitys, joka on saanut Aadan oireettomaksi eli päivittäinen lääkitys lopun elämää ja kortisooni lääkettä stressitilanteisiin. Sopivan annostuksen löytäminen vei hetken, sillä hieman suuren lääkityksen sivuvaikutukset oli havaittavissa. Aadasta tuli kömpelö eikä portaiden laskeutuminen luonnistunut enään entiseen malliin. Nyt kun annostukset ovat kohdallaan on elämäkin paljon sujuvampaa, ainut että portaat koitamme kiertää kaukaa, sillä niihin on jäänyt pieni pelko niin koiralla kuin omistajillakin.
 

Tautia ei kuitenkaan voi ottaa liian kevyesti, riskit on otettava vakavasti. Koiralla joka sairastaa Addisonin tautia on huomattavasti heikompi vastustus kysy kuin terveellä yksilöllä. Pieninkin sairaus tai tulehdus ja stressitilanteet voivat pahentaa koiran tilaa. Hyvästä lääkityksestä huolimatta koiran elämänlaatu voi alentua ja pahimmassa tapauksessa laukaista Addisonin kriisiin.
 

Aada on sairastanut Addisonin tautia nyt reilu puolivuotta ja jokainen päivä ilman oireita on voitto. Lääkityksen ollessa kohdallaan ja ilman oireita Aada on kuitenkin yhä oma reipas itsensä. Pallon perässä Aada juoksee yhtä innokkaasti kuin ennenkin ja elämä jatkuu muutenkin tuttuun tapaan. Ja vaikkakin onneksi saammekin nyt elää ihan normaalia elämää, mitään ei kuitenkaan uskalla jättää huomisen varaan. Aada on kuitenkin meidän ykköskoira sitten ihan loppuu asti!
 
Sanna-Maria Heikkinen